Koulutus kannattaa

Sivistys merkitsee kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehttyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Tuemme sivistystä sillä, että ihmisten mahdollisuudet kouluttautua, oppia, lukea ja harrastaa ovat kunnossa.

Lahjakkuuden lajeja on monia. Yksi on lahjakkaampi ratkaisemaan teoreettisia kysymyksiä, toinen kielellisesti, kolmas pystyy tekemään käsillään. On tärkeää, että ihmisten erilaiset lahjakkuudet saadaan käyttöön ja että niitä arvostetaan. 

Innovatiivinen yhteiskunta syntyy, kun kansalaisia innostetaan ja tuetaan kouluttautumaan ja hyödyntämään omaa lahjakkuuttaan ja osaamistaan.

Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on lähdetty siitä, että koulutus vastaa eri elämänvaiheisiin eivätkä aiemmat koulutusvalinnat estä kouluttautumasta lisää. Siksi peruskoulu (ja siihen johtava esiopetus) on koulujärjestelmän perusta. Toisen asteen koulutuksesta voi jatkaa korkea-asteelle riippumatta siitä, valitsiko lukion tai ammattioppilaitoksen.

Suomessa on myös laaja kansalaisopistoverkko ja maailman paras kirjastolaitos. Ne ovat tärkeä osa sivistystyötä ja ihmisten harrastemahdollisuuksia. Niiden järjestäminen on kunnan vastuulla, samoin kuin esim. musiikkioppilaitoksen tai muiden taidekoulujen ylläpito.

Koulutushistoriani

Filosofian tohtori 2005, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, Suomen ja Pohjoismaiden historia

Filosofian maisteri 1998, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta. Pääaine yleinen historia. Sivuaineet Suomen historia sekä historian aineenopettajan pedagogiset opinnot

Humanististen tieteiden kandidaatti 1995, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos

Ylioppilas, Hyvinkään Sveitsinrinteen lukio 1988

Kielitaito:

• Suomi (äidinkielenä)
  
• Ruotsi (hyvä kirjallinen ja suullinen taito)
• Englanti (erinomainen kirjallinen ja suullinen taito)
• Venäjä (hyvä suullinen taito)
• Saksa (tyydyttävä kirjallinen ja suullinen taito)
• Viro (alkeet)

Sotilasarvo: reservin luutnantti. Lisäksi suoritettu Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, syksy 2013

Julkaisujani

Uutta aikaa etsimässä, Individualismi, moderni ja kulttuurikritiikki tulenkantajien elämässä 1920- ja 1930 -luvuilla. Gaudeamus. Helsinki 2005

Poetry for a New Age? Artikkeli Helsingin yliopiston julkaisusarjassa Books from Finland 4/2001

Kulttuurikansalaisuus: postmodernin paras puoli. Artikkeli, Ydin: rauhanpoliittinen aikakauslehti 6/1999

Taksvärkki ry:n oppimateriaalit yläasteelle vuosien 1997 ja 1998 Keräyksiin. Taksvärkki ry

SAK-nuoret 50 -vuotta (yhdessä Merja Leskisen kanssa), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 1997

Utopian rakentajat. Suomalaisen hyvinvointivaltion kehitys. Artikkeli teoksessa Valoa tunnelin päässä. Näkökulmia hyvinvoinnin tulevaisuuteen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 1997

SAK ja Emu. Artikkeli, Palkkatyöläinen 19/1999, SAK

Tiedossa poliittista kiirastulta. Artikkeli, Palkkatyöläinen 13/1999, SAK

Piikayhteiskuntaa kohti? Artikkeli, Palkkatyöläinen 4/1999, SAK

Itsekurin mestarit: Viktoriaanisen miehen kokemus minuudesta ja seksuaalisuudesta 1800-luvun puolivälin jälkeisessä Britanniassa. Pro Gradu, Helsingin yliopisto 1997

Ajasta aikaan. Kansainväliset suhteet. Lukion historian oppikirja. Werner Söderström Osakeyhtiö 1995 (yhdessä FT Jouko Heikkilän kanssa). Lisäksi kurssiin liittyvä suunnitteluvihko 1996

Valloittamaton linnake. Sisältyy julkaisuun Reserviupseerikurssit, Kurssi 1992. RuK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys 1992.

Uutta alkemiaa. Atomifysiikan tutkimuksen vaikutus ja vakiintuminen Helsingin yliopistoon vuosina 1903 - 1934. Artikkeli Helsingin yliopiston kirja- ja oppihistoriallisessa aikakauskirja Opusculumissa. Helsingin yliopiston kirjasto 1991

Lisäksi lukuisia pienempiä artikkeleita sekä kolumnistina mm. Uutispäivä Demarissa ja Aamulehdessä